Viimeinenkin koti-ikävä haihtui odottaessani junaa tunnin pakkasessa ja lumisissa maisemissa. Muutenkin maisema läpi itäisemmän unkarin oli kovin tutun tasaista, melkein kuin Pohjanmaalla! Debrencen kohdalla kuitenkin pääsi melkein itku, niin lohduttoman harmaalta näytti kaupunki junasta katsottuna.
Nyíregyháza yllätti positiivisesti. Kaupunki vaikutti rauhalliselta ja vähän kulahtaneelta mutta viihtyisältä. Infotädeilläkin oli rautatieasemalla hauskaa kustannuksellani, kun yritin asioida unkariksi kovin hyvin siinä onnistumatta. Sain kuitenkin ohjeet nousta bussiin, mutta kartan saatuani rohkeana suomalaisena päätin kävellä. Eihän matkaa ollut kuin kilometrin verran tai vähän reilu. Puolessavälissä matkaa n. 26kilon matkatavaroiden kanssa loska sateessa aloin jo hieman katua, mutta sisulla mentiin.
Löysin koulun asuntolan ja sain lämpimän vastaanoton. Pääsin majoittumaan komerooni, jossa ongelma ei ainakaan ollut turha kaappitila. Huoneesta kuitenkin löytyi oma peti, pesuhuone toimintoineen (narusta vedettävä wc pytty!) ja oma jääkaappi ja televisio. Suurimman yllätyksen koin kuitenkin internetin suhteen. Hitaan modeemin sijaan talossa nopsaan toimiva laajakaista, pistinkin heti putouksen pyörimään ja aloin syödä salmiakkia.
![]() |
| Tyhmänä en heti tajunnut että matto on seinällä siksi, etten yöllä kääntyessäni osuisi kylmään seinään. |
Illalla luvassa jo ensimmäiset opiskelija bileet asuntolan alakerrassa. Kotoisa olo, kun ensimmäiseksi vastaan tuli Finlandia vodka pullo ja unkarilainen HIFK fani. Tästä lähtöö!

Hihiiih, jatkoa odotellessa!:))
VastaaPoista