Pullasorsia ja painijapoikia

Nagytemploni

Eilinen meni laiskotellessa ja urheillessa, joten tänään päätin aktivoitua. Selasin kaikkien lähikaupunkien nähtävyydet netissä (eksyin myös jo hieman suunnittelemaan Budapestin reissua) vain todetakseni, että kaikki kiva avautuu vasta maaliskuussa ja suurinosa paikoista on maanantaisin kiinni. Meinasin, että olisin lähtenyt paikalliseen eläintarhaan, mutta päätin jättää sen ensi viikkoon, silloin pääsen katsomaan hylkeiden ruokintaa (JEE!). Tästä lannistuneena lähdin ruokaostoksille. En ymmärrä miten mun täytyy käydä melkein joka päivä ruokakaupassa ja silti tuntuu että syön vähemmän kuin Suomessa, jossa kituutin ilman kauppaa viikonkin. No, eipä täällä juuri kummempaa tekemistä olekkaan kuin kaupassa käynti, joten sallittakoon se. Odotan että säät vielä hieman lämpenesivät, jotta voisin aloittaa lenkkeilyn. Suomessa vihaan lenkkeilyä, mutta ajattelin jos ympäristön vaihdos saisi ihmeitä aikaan. Olen myös huomannut sisäisen kevätihmisen heränneen itsessäni. Inhoan loskaa, mutaa ja kevättä ylipäänsä, mutta täällä jokainen pienikin auringonpilkahdus saa mut hymyileen ku hangon keksi konsanaan.

Ruokaostosten jälkeen treenasin hetken kieltä ja lähdin sitten uudelleen tutustumaan Debreceniin, tällä kertaa yksin. Nyíregyházassa satoi, mutta Debrecenissä paistoi aurinko ja sää oli muutenkin lämpimämpi, vaikkei sijaitse kuin 50 km etelään. Joka tapauksessa olin täynnä virtaa ja päätin lähteä etsimään "Suuri metsä" nimistä puistoaluetta. Sisukkaana suomalaisena päätin jälleen kävellä tuon vajaan viiden kilometrin matkan ratikoiden kolistessa ohitse. En löytänyt ainuttakaan lippuautomaattia. Onneksi sää kuitenkin suosi ja reitti oli helppo.

Puisto löytyi ja rakastuin täysin. Alueella tosin oli kylpylä ja noin 10 muuta hotellia, jotka hieman rikkoivat maisemaa. Alue oli kuitenkin iso sisältäen ankkalammen, vesitornin ja urheilustadionin monine erikuntoisina luontoreitteineen ja patsaineen. Täällä todella arvostetaan patsaita ja muistolaattoja niiden määrästä päätellen. Debrecenin turistisivustolla esiteltiin 3 helppoa nähtävyys reittiä, joista Nagyrdei (puisto) oli yksi. Mainostuksen mukaan "2,5h aikana kahden kilometrin säteellä näet 37 nähtävyyttä!", se kertonee patsaiden määrästä. Ensimmäisen 50 metrin aikana oli n. 12 erilaistamuistomerkkiä. Paikka oli kuitenkin viihtyisä ja odotankin innolla sitä, että puut ovat vihreät ja voi lähteä kunnon piknikille.

Lääkis

Puistosta päätin vielä suunnata keskustassa sijaitsevaan ostoskeskukseen joka oli sanalla sanoen valtava. Kaikesta kävelemisestä olin jo niin väsynyt, että en jaksanut käydä kuin yhdessä kaupassa ja jäin lopuksi aikaa seuraamaan ostoskeskuksen urheilutapahtumaa, jossa esiteltiin erilaisia kamppailulajeja. Näin judopoikia, painipoikia ja nyrkkeilypoikia, kului se aika näinkin aika mukavasti! Kaikki kuitenkin loppuu aikanaan ja lähdin väsyneenä kohti juna-asemaa. Pienen harhailun jälkeen löysin perille ja hyppäsin ensimmäiseen maitojunaan kohti kotia. Nyt vain venyttelyt ja eväiden teko aamuksi, työt kutsuvat!

Nagyrdein ankkalampi