torstai 21. maaliskuuta 2013

Jos jotain hyvää, niin aina jotain huonoakin!

Uusi viikko ja uudet kujeet sairaalankin saralla! Tiistaina siirryimme lapsista naistentaudeille ja päädyin osastolle, jossa oli pääasiassa erilaisista toimenpiteistä toipuvia potilaita diagnooseina kaikkea myoomista prolapseihin ja umpisuolenleikkauksesta kohdunkaulan syövän eri asteisiin. Hoitajista yksi puhui hieman englantia, mutta se ei juuri auttanut, sillä osastolla melko vähän tehtävää. Lähinnä vaihdoimme lakanoita ja kanyloimme pariin otteeseen. Yllättäen päivä kuitenkin meni melko nopeasti.

Eilen osasto vaihtui osastoksi, jossa toisella puolella oli patologisesti raskaana olevia naisia (mm. raskausmyrkytys, raskausdiabetes) ja toisella puolella jo synnyttäneitä naisia, joilla raskauden aikana oli ilmennyt ongelmia. Osaston lääkärillä oli huono päivä ja ilmoitti heti aluksi, ettemme olleet tervetulleita lääkärinkierrolle. Seuraavaksi hoitaja kertoi osaston ilmapiirin olevan hieman heikko, sillä hoitajilla oli sisäisiä riitoja kätilön ja sairaanhoitajien vastuista. Täällä Diploma Nurse on koulutukseltaan "huomattavasti" korkeammassa asemassa ja omaa kätilöitä enemmän oikeuksia. Kätilöt toimivat lähinnä lääkärin assistentteinä. Vietimme päivän siis istuen ja ihmetellen, kunnes tuli kutsu synnytykseen. Suojavaatteet ylle ja menoksi!

Koska tämä oli ensimmäinen synnytykseni ikinä, en voi juuri vertailla menoa Suomeen. Huone oli kuitenkin iso, tilaa parhaimmillaan 6 synnyttäjälle, joskins yleensä kerrallaan oli vain yksi. Synnytyksessä aina mukana lääkäri ja 1-2 kätilöä. Tässä synnytyksessä kätilöopiskelijoita :) Kivun lievitykseen käytetään lähes automaattisesti epiduraalipuudutusta ja ilokaasua, aquarakkuloista ei oltu kuultukaan, eikä erilaiset vaihtoehdot synnytys asennoista yms. olleet niin tuttuja. Synnytys oli melko nopea ja helpon näköinen ja tämän jälkeen vauvasta pyyhittiin enimmät limat ja näytettiin sitten pikaisesti äidille ennen vauvan vientiä osastolle, jossa viime viikolla olin. Tämän jälkeen kätilö veti istukan yms. ulos ja lääkäri alkoi paikkailla synnyttäjää. Tilanne synnyttäjälle varmaan kamala, sillä vaikka synnytyksessä apuna olivat vain 2 opiskelijaa ja lääkäri, paikalla oli katsomassa n. 10 muuta työntekijää ja opiskelijaa. Huh.

Myöhemmin pääsimme vieä katsomaan sektiota, joka sekin sujui näppärästi "ohjekirjan" mukaan. Toimeenpiteen suorittivat kaksi lääkäriä ja kaksi sairaanhoitajaa. Toinen huolehti välineistä ja toinen otti vauvan ja toi tutkittavaksi. Siinä lääkärien työskentelyä katsellessani (ronskeja otteita pohtiessani) mietin, mahtavatko lääkärit siinä leikatessaan ajatella, että kyseessä on jonkun kokonaisen, ajattelevan ja tuntevan ihmisen osa, vai näkevätkö he siinä vaiheessa mahan lähinnä objektina, joka kuuluu leikata, ottaa vauva ja sulkea. Siltä se vähän näytti ainakin.

Sairaalasta päästyäni alkoi tälläytyminen illan seminaaria ja ravintolailtaa varten. Koska aikaa oli rajallisesti myöhästyin hieman ja oikeastaan ensimmäinen tunti seminaarista meni ohi (tosin en kieltäkään olisi ymmärtänyt), koska koordinaattorin kanssa suuntasimme hammaslääkärille viisaudenhampaitani ihmettelemään. Onneksi ei näillä näkymin tarvitse leikata, vaan riittävän puhdistuksen pitäisi rauhoittaa tulehdusta, tänään vielä toinen puhdituskäynti ja eiköhän se siitä :) 

Balázs & minä
Seminaarissa ei ollut kauheasti osallistujia, mutta luennot olisivat olleet melko mielenkiintoisia. Aiheina mm. ravitsemus ja sen suositukset, krooniset sairaudet ja niiden ehkäisyn merkitys ja keinoja siihen, sairaala ja kardiologinen työskentely sekä erasmus ja kansainvälisyyteen liittyvät asiat. Luentojen jälkeen siirryimme "ravintolaan", joka siis muistutti lähinnä pitopalvelu juhlapaikkaa. Ruoka oli hyvää, joskin samaa kanaa ja ranskalaisia syön päivittäin sairaalassa huomattavasti edullisemmin. Juhlat kuitenkin olivat hauskat, ihmiset nätteinä ja musiikki Unkarilaista disko-iskelmää yhden miehen bändin esittämänä.  
Voittajan on helppo hymyillä...

Illan paras anti oli kuitenkin arvonta. Arpoja myytiin pitkin iltaa hintaan 100ft, eli n. 0.30€ kappale. Jokainen halusi ostaa arpoja ja monet upottivatkin niihin rahaa jopa kymmeniä euroja (Olihan voittoina mm. palasaippuaa!). Itsekkin hairahdin ostamaan muutaman arvan vain koska tunnelma oli tarttuva ja suklaa ja kuohari ehkä hieman houkuttivat. Arvonnan aloitusta odotettiin kuin kuuta nousevaa ja ihmiset olivat uskomattoman iloisia jokaisesta arpavoitostaan, joka noudettiin aplodien saattamina. Parhaimmillaan samat henkilöt voittivat kymmeniä palkintoja. Itselläkin sattui hyvä tuuri ja voitin kaikilla paitsi yhdellä arvalla kaikkea tarpeellista, kuten savipurtilon, nallen ja lahjakortin leipomoon. Ne, jotka eivät mitään voittaneet ottivat asian aika raskaasti... 



Koska eilen olin onnekas, oli odotettavissa, ettei tänään kaikki asiat suju. Laskut odottelevat maksajaansa, mutta olen hukannut avainlukulistani ja uuden aktivoiminen maksaa 20-60€ sekä runsaasti vaivaa. Mulla on täällä monia listoja mukana, mutta niitähän ei voi aktivoida, vaan joudun tod.näk. käymään konsulissa tunnistautumassa ja sen jälkeen pankki lähettää uuden listan mulle tänne, tai konsuliin. Kettumaisen asiasta tekee sen, että säilytän listaa aina samassa paikassa, enkä ole ottanut sitä matkoille mukaan, nyt se ei kuitenkaan siellä paikassa ole, enkä löydä sitä tästä komeronkokoisesta asunnosta vaikka olen jo kaikki kalusteetkin siirrellyt ja alustat putsannut. Saa nähä miten käy!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti