 |
| Kaupungin halki virtaa puro |
Pitkästä aikaa taas jotain mistä kirjoittaa. Viikko viereähtänyt nopeasti syöpäosastolla työskennellessä ja ensi viikkoa odotellessa. Nyt kaiken kruunasi reissu Miskolciin, joka sijaitsee reilun tunnin junamatkan päässä. Tarkoitus oli vierailla siellä jo viimeviikonloppuna porukalla, mutta työkiireisiin vedoten kaikki peruivat reissunsa, joten itse vietin viikonloppuni jälleen Budapestissa paikallisen suomeapuhuvan serkkuni tuttavan luona.
Miskolcin nähtävyyksiin kuuluu kalliossa sijaitseva kylpylä ja vesiputous Lillafüred. Halusin todella nähäd ne ja olin aika pettynyt kun viikonlopun reissu peruuntui, onneksi tutustuin tuossa pariviikkoa takaperin Miskolcissa asuvaan Timiin, joka ystävällisesti lupas näyttää kaupunkia mulle. Eilen töiden jälkeen hyppäsin junaan ja illaksi olin perillä. Timi oli vastassa ja suuntasimme hänen asunnolleen nukkumaan. Aamulla nousimme aikaisin ja vietimme kiireettömän aamupalan jonka jälkeen suuntasimme keskustaan ja Timi esitteli tärkeimmät paikat, siitä sitten seuraavaan ratikkaan ja kohti Lillafûredia! Sitä ennen tosi paikallisen sanomalehden väki halusi tehdä haastattelun meistä liittyen paikallisliikenteeseen, joka ei iltaisin kulje tiettyjä reittejä pitkin, ellei kyytiä erikseen soita paikalliselta bussifirmalta. He halusivat ottaa meistä lavastetun kuvan kun katselemme bussiaikatauluja ja soitamme puhelimella. Lisäksi he halusivat tietää miten julkinen liikenne toimii Suomessa, huomenna nähdään paljonko heille valehtelin!
 |
| Lillafüred feat. Timin ystävä Eszter |
Lillafüred osoittautui juuri niin ihanaksi kuin kuvittelinkin, paikka kokonaisuudessaan oli näkemisen arvoinen. Siellä sijaitsi kartanomainen linna, järvi, vesiputous, vuoristoiset maisemat ja pieni idyllinen kylä. Linnakkeen alue oli juuri remontissa, joten siellä emme päässeet käymään, kuten emme myöskään tippukiviluolassa. Kuitenkin paikalla riitti nähtävää ja kuvattavaa, eikä siinä mitään kun aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta!
Lillafüredin jälkeen käytiin syömässä jäätelöt, jotka olivat tavallisia paikallisia jäätelöitä parempia, kenties koska maistuivait kermaisammalta, siitä sitten kohti luolakylpylää, joka myöskin oli remontissa, joten emme nähneet sitä ihan loistossaan. Ympärillä sijaitseva puistoalue kuitenkin oli kaunis. Lisäksi kokeilin jonkin sortin vuoristoratamäkiautoilua. Eli kyseessä oli vuoristoradan tyyppinen kisko, josta sai laskea automaisella kärryllä alas vaivaisen 1,5€ hintaan. Vauhtia sai säädellä käsijarrulla, mutta olin hieman pettynyt. Aluksi pelkäsin että sillä menee liian lujaa, mutta sitten vauhti vei mukanaan ja olisinkin halunnut mennä vapaa laskuna alas, mutta sitten joka mutkassa ilmestyi kyltti "please, use the brake". No, ehkä ensi kerralla.
Illalla juna kohti kotia ja soitto Petrille, joka tarvitsi apua pakkaamiseen: Lauantaina nähdään! Nyt onki hyvä mennä nukkuun et jaksaa huomenna töihin ja pakata omat tavarat ensviikon lomaa varten. Pikku miinuksena tuntuu aluillaan oleva silmätulehdus..
 |
| Timi, Minä ja Eszter |
 |
| Bobmäkirata-auto |
 |
| Lillafüredin lähikylä, jonka läpi vesiputouksen vesi virtaa |
 |
| Järvivesi huomattavasti kirkkaampaa ja vihreämpää kuin Suomessa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti